Mitä puen päälle? Minulla on kahdet ehjät farkut ja bändien fanipaitoja. Muutama nuhraantunut villapaita koinsyömänä vaatehuoneessa, takki on vielä haasteellisempi asia. Puhumattakaan kengistä tai sukista. Bootseja löytyy erivärisiä, mallisia, erilaisilla ketjuilla ja koristeraudoilla. Parit maiharit löytyy. Yhdet mustat peruskorkkarit, millä ei osaa taitavinkaan trapetsitaiteilija kävellä. Lenkkeilyyn soveltuvia asusteita löytyisi myös. Ja timeksin työhaalarit. Eli normaaliin, tavallisen tallaajan elämään tarvittavia kulutustavaroita.

On minulla paljon vaatteita, mutta mitkä sopivat hienoihin seminaareihin ja juhlaillallisiin?

Voi shaisse. Köyhyyskin vaivaa kukkaroa, yhtä hienoa tilaisuutta varten?!!? Seuraavan kerran tulen ehkä tarvitsemaan juhlavaatteita jossain nuorisoseuran sataviiskytvuotisjuhlissa. Eli tuskin ihan pian.

Ja kaupan tätien huono maku ja tyylitaju. En käytä Kalevala-koruja, en. Ne on varmasti tosi hienoja ja arvokkaita, mutta minulla? Sopii imagooni niinkuin silli jäätelön päälle. Jakkupuku. Noup. Nauraa kai naapurin hevosetkin, kun patsastelisin jakkupuvussa lehmihaan ohitse.

Miksi en saa mennä omissa vaatteissani? Kun kutsukortissa ei lukenut, että "iltapuku ja smokki", niin mikä estää? Virallinen luulo ja hienot sanomattomat sanat. Ei ei, et voi mennä farkuissa sinne. Se on hieno tilaisuus.

Voi räkä. Kun minä tuolla arjessa pakerran ja pakerran, niin palkkiona ovat nämä hienot pakolliset juhlat. Onko se palkkio, että pakotetaan johonkin hienoon pukumuottiin ja pa*kajäykkänä kilistellään laseja, lausuen kohteliaisuuksia, missä ei ole totuuden häivää. Kyllä, te olette arvokas, te olette loistavia työntekijöitä.

Ja ne illalliset. Voi vehnä. Istutaan monta tuntia hienosti pikkusormi vipollaan, ensiksi odotellaan viinilasillisen ääressä hienosti alkupaloja. Sitten kaikki katselevat salaa toisiltaan, millä haarukoilla tulisi aloittaa, ja miten sitä hienoa alkupalaa oikeastaan syödäänkään. Kukaan ei oikeasti tiedä, mutta kukaan ei uskalla sitä kysyäkään. Niin hienoa, niin sivistynyttä ja kultturellia.

Tarjoilija maistattaa viiniä pöytäseurueen arvokkaimman näköisellä miehellä. Mies pyörittelee asiantuntevan näköisenä viiniä lasissa, haistelee ja pyörittelee. Otsa rypyssä arvioi viinin väriä ja kirkkautta. Viimein laskee lasin huulilleen ja maistaa. Arvokkaan näköinen toimitus. Mies makustelee viiniä, ja nyökkää tarjoilijalle hyväksyvästi. Tarjoilija huokaisee helpoituksesta ja nauraa partaansa asiantuntevaa viininmaistelijaa. Sama vaikka lasolia olisi tarjoillut.

No, kun alkupaloista on selvitty ja nielty muutama katkeron makuinen viinilasillinen, tuodaan pöytään ateriaa. Siinä sitten taas hienosti, vaivautuneita hymyjä, seljät suorassa harotaan vaihtoehtoja haarukoista. Entäpäs lasi sitten, milloin se tulee se pääruoan viini, vai saako tällä valkkarilla kulauttaa härän sisäfileen alas? Kukaan ei taaskaan tiedä, mutta yksi kun aloittaa, muut jatkavat kuin se olisi itsestään selvä asia. Kuuluuko servetti syliin vai mihin... voi ei taas se tauno on vetänyt servetin kaulaansa, niinkuin pikkulapselle ruokalappu laitetaan. Niin. Mitä sitten? Voi, olisihan sitä pitänyt toki kilistää, pitää puheita ja toivottaa hyvää ruokahalua, ennenkuin kukaan koskeekaan- ja kuinkas ollakaan- taas tuo tauno syönyt jo puoli lautasellista, vaikka pöytäseurueesta vain kahdelle on tullut annos eteen. Miten sivistymätöntä.

Tarjoilija hoitaa työnsä ansiokkaasti. Lautaset häviävät nenän alta juuri kun on aterimet laskenut alas. Voi ei, laitoin vahingossa ne osoittamaan 4.20 asentoon. Harmin paikka, yksi häränfilepala jäi syömättä. Viinilasi näyttää olevan kokoajan täynnä, vaikka tuntuu päässä olevan jo ainakin litra.

Ruokailun edettyä ja pukukansan saatua vähän estoja laukaisevaa viintä, alkaa puhekin jo pöydässä vapautumaan. Lausuneepa joku sutkasuinen jo vitsin päivän säästäkin. Heh heh. Kohteliasta naurua ja  paheksuvia katseita, etikettihän on vähällä murtua. Kuinka brutaalia. Ja tämä on vasta alkua...

Kuinka minun, sivistymättömän moukan, tulisi osata käyttäytyä näissä hienoissa juhlissa? Eikö näitä juhlia varten ole oman ihmisryhmänsä?