Ihmisen elämä on kuin tie.

Mutkia, möykkyjä, jarrutusjälkiä, raatoja.

Jossain vaiheessa tulee tilanne, että tie ei enää jatkukaan eteenpäin, vaan se haarautuu. Ihminen joutuu valinnan eteen. Kumpaan suuntaan lähden.

Jatkanko tuttua turvallista tietä pitkin, kuten olen jo vuosia tehnyt? Tuttu tie kuoppineen, ojanpohjineen, pientareineen. Vastaantulijatkin ovat ennalta-arvattavissa, tuttua. Se tuo turvallisuuden tunteen ja vakautta. Mehän kuljemme tätä samaa tietä.

Otanko riskin ja poikkean sinne uudelle tielle? Tuleeko uudella tiellä kulkea varovaisemmin? Tutkailla, ennakoida, vai toimia vain niinkuin eteentulevassa tilanteessa parhaaksi näkee? 

Mitä riskejä uudella tiellä on? Se, että se voi olla väärä tie. Entä jos silta palaakin takanani, enkä pääsekään enää vanhalle tutulle tielle? Entä jos eteeni hyppää hirvi ja joudumme törmäyskurssille.