Tapaturma. Tapa Turma. Viittaa juuri siihen, miltä se kuulostaakin- tavoista johtuva turma. Ihmisen omista tavoista johtuva turma. Jos joku toinen sen aiheuttaisi, se olisi onnettomuus. Tai vahingoittaminen.

Toiset ihmiset ovat jostain syystä tapaturma-alttiimpia kuin toiset. Mä olen just niinkuin ne toiset.

Yleensä ne tapaturmat eivät ole mitään "vakavia", vaan nimenomaan niin uskomattomia, että ne ei voi sattua kuin just mulle. Mikä vain voi mennä pieleen, se menee. Mikä ei voi mennä pieleen, se menee siltikin. Jos mä kerron jonkun kivan pikku tapaturman, mitä mulle on sattunut, monikaan ei usko todeksi. Ne mun tapaturmat vain on, kaikessa hupaisuudessaan. Fcin Umberlievable.

Osa mun tapaturmista löytyy suoraan työturvallisuusasiakirjoista ja oppaista. "Laita hiukset kiinni, kun käytät sähköllä toimivia rakennuslaitteita". No, mulla tarttu vähän tukkaa kiinni porakoneeseen, puoli päätä kaljuksi juurinen ja otsaan tuli asvaltti-ihottumaa. Posiivista siinä oli se, että ei kuoriutunut koko päänahka irti. Silmäkin oli vain puolen sentin päässä siitä vekistä. Suojalasit ja hanskat mulla oli, tukka vain hieman huolimattomasti. Ja kommentit, mitä on tullut kun kyseistä tapa turmaa olen selvittänyt "Ei helvetti, mäkun olen luullu ettei kukaan ole niin tyhmä.."Mä luulin, että se on vitsi, kun siinä teknisen kirjassa on varoitusteksti pitkistä hiuksista".

Mun TAPATURMAKSI sopisi esimerkiksi sellainen, että pitkästä aikaa löydän bumerangin. Innoissaan alan heittelemään sitä, ja muistelen että se lentää niinkuin frisbee, ja yllätyksekseni se tuleekin takaisin, enkä muistakaan ottaa sitä kiinni. Bumerangi silmässä sitten huutelen kaverille, että mikset ottanut sitä kiinni. Seuraavat kaksi viikkoa menee työmaalla todistellessa, että "ei se mun puoliso ole väkivaltainen, heitin ite ittiäni frisbeellä, eiku bumerangilla silmään". Niin.

Hyvin kuvaa mun tapaturma-alttiuttani se, että onnistuin jättämään pääni junan ovien väliin. Eikä siinä vielä kaikki. Tein sen kolme kertaa, tunnin junamatkan aikana. Onko se tyhmyyttä, huonoa tuuria vai mitä se on? Looginen selitys tälle toiminnalle saattaa löytyä. Mä pelkään niitä junavaunujen välissä olevia ovia, kun ne aukeaa ja sulkeutuvat milloin sattuu, varoittamatta. Kerään rohkeutta, etsin oikeaa ajoitusta, ovista kulkeminen on "menen, en mene, än yy tee nyt, ei vielä vaan nyt", ja poks. Poks poks-ovet hakkaa, ja päähän se on välissä, kun se ensimmäisenä eteenpäin syöksyessä on. Hissin ovet on myös ihan mielenkiintoisia tappelukavereita. Metrosta nyt puhumattakaan.

Yleisimmin kuitenkin nämä tapaturmani liittyvät johonkin, mitä lapsena on tullut tehtyä, ja kuvittelen että ne edelleen sujuvat yhtä sulavasti. Siitähän ei tule kuin sanomista, kun aikuiset yrittävät leikkiä.

Pojat on pelaamassa jalkapalloa ja pallo lentää jalkoihini. Näytän pojille, että kyllä se tätilläkin vielä muutama kuti lähtee. Otan pallon käteen, suunnittelen laittavani oikein räyhäkkään maalivahdin avauspotkun. Pallo lähteekin hienossa kaaressa kohti poikia, ja yksi nistä ottaa pallon rinnalla vastaan. Sen jälkeen kossilaumasta kuuluu puolileikkisän hyväksyvää irvistelyä. "Wouu. Aika hyvä potku tätiltä" Käännyn jatkaakseni matkaa ja huomaankin että takareiden lihas revähti ihan tosissaan enkä oikeastaan pääse ontumatta pois paikalta. Linkkaan siis kaksi viikkoa, vain siksi, että halusin potkaista yyyberhienon potkun lämmittelemättä vanhoja lihaksia.

Mistä tuli tällainen juttu mieleen? No siksi, että tällä hetkellä pohdin, pitääkö mun tosissaan lähteä päivystykseen, vai odottaa, että kipu on poissa. Roikuin nimittäin eilen rekkitankokeinussa, ja otin MAHTAVAN kovia vauhteja. Se oli hirvittävän mukavaa siihen saakka, kunnes vauhtini meni niin kovaksi, että löin täydestä heiluriliikkestä jalkapöydän kolme varvasta pöydän reunaan. Joku viisas varmaan osaisi laskea, kuin monta kilometriä tunnissa oli vauhtia, kun iskin jalkani siihen pöytään. Nyt epäilen, että vähintään se keskivarvas on murtunut. Kipu ainakin on kova ja kävely aika hankalaa.

Milloinkahan minä opin, että taidan olla jo vähän liian vanha näihin juttuihin..