Kevätaurinko pilkahtaa jo mukavasti hohtaville hangille. Räystäät tiputtavat sulavettä talojen perustuksiin.

Kevät tulee. Kuume nousee.

Talven pimeässä viimassa puoli miljoonaa suomalaista jonotti lippuja suuren rokkitähden konserttiin katastrofaalisin tuloksin. Lippupalvelu meni sekaisin ja ihmiset vihastuivat, koska lippuja ei tippunutkaan.

Nyt. Nyt asia on jo unohdettu. Kaikki ne toiminnasta hiiltyneet ihmiset, jotka olivat nousemassa barrikaadeille kyseisen ilmiön vuoksi, ovat hautautuneet takaisin arkeen, töihin, kiireisiin.

Postilaatikko pursuaa mainoslehtisiä. Kevään uudet vaateuutuudet ovat täällä. Toinen toistaan kirjavampaa ja hirveämpää rytkyä roikkuu pörrötukkaisten mallineitosten yllä.

Ensimmäiset muotivirtaukset näkyvät yläasteikäisten tyttöjen päällä. Jaha- tuollaista on siis tulossa tälle keväälle. Huvittaa hieman.

Onnekseen tämä nuoriso ei ole elänyt silloin, kun nämä rytkyt olivat muodissa viime kerralla. Ehkä sen takia nuoriso pukeekin nämä kuteet päälleen.

Voihan toki teinityttö pitää äitiysvaatteen näköistä paitulia, toki voi jos haluaa. Mauttomat epäistuvat hiihtarit neonväreissä kruunaa kokonaisuuden.

Silinterihattu päähän, pienoinen korsetti peittämään lanteille kertyneitä vanteita ja sukkahousut jalkaan. Asun viimeistelee korkeakorkoiset, kiiltävät piikkarit. Enempää ei tarvita.

Palataan kysymykseen- kuinka reagoivat vanhat fanit? Äidit, äidin äidit ja tyttäret? Ikuisen nuorekkuuden hakeminen onnistuu ulkoisen olemuksen kohennuksella.

Rokkitähti on tehnyt pitkän uran. Fanit varustautuvat ostamaan kaupoista madonna-housut, madonna-paidan ja madonna-verkkarit. Rokkitähteä odottaa 80 000 suomalaista, madonna-kuosiin brändättyä 80-luvun fanittajaa. Karjaa. Laumaa. Eläinkuosissa on mukava hillua, kun se kutittaa niin mukavasti ... Nilkkoja.