Olen alkanut tietoisesti lisäämään positiivisuutta ympärilleni. Olen kyllästynyt ainaiseen negatiivisuuteen, toisten kyräilyyn ja panetteluun, enkä halua edelleenkään osallistua siihen. Silläkin uhalla, että syrjäydyn kyräilevästä työyhteisöstäni.  Tähän asti olen osallistunut passiiviseen kyräilyyn. Olen ollut hiljaa, kun kahvihuoneessa ruoditaan senjasen työmoraalia, pomon nuoleskelua ja vääriä työtapoja. Aion myös jatkossa puuttua tähän länkytykseen, pyytämällä vaihtamaan puheenaihetta. Silläkin uhalla, että ruotijat syrjäyttävät minut tiiviistä länkytyskerhostaan. Minusta ette enää saa länkytyskaveria.

Sanon sinulle, onpa hyvännäköinen pusero, näytät todella pirteältä.

Menet hetkellisesti hämillesi ja änkytät
Ki- itos  öö sinäkin olet ihan öö kiva. (what?! Niin joo)

Keräät voimasi, järkiydyt ja ajattelet
- aijaa, olenko normaalisti sitten jotenkin väsyneen näköinen, mitä?
- miksi se tuollaista kyselee, onko tässä joku vika, värikin taitaa olla ihan väärä.
- mitä se on nyt vailla?

Miten saada ihmiset ymmärtämään, että en ole syntynyt tähän  maailmaan irvailemaan, satuttamaan ja loukkaamaan muita?