Minulle kerrotaan, että olen vanhanaikainen. Minua katsotaan hitaasti, kun en omista. Minulla ei ole luottokorttia. Maksan käteisellä ostokset, kuljen paperiraha rullalla farkkujen taskussa, ja tarvittaessa kaivan sen iloiselle vastaanottajalle. Me teemme vaihtokaupan. Minä saan tuotteen ja kassalle jää raha. Ja tämä on ihan niinkuin ala-asteen matikassa. Jos sulla on yksi raha- ja sä ostat sillä jotain, sultahan menee se raha pois, eikö? Sinä ymmärrät pienestä pitäen sen, että kun saat ton tavaran, sulla ei ole enää sitä rahaa, mikä hetki sitten vielä poltteli siellä taskussa.

Nykyinen pullamössösukupolvi on kasvanut muovirahan kanssa. Ostellaan ja shoppaillaan, otetaan pikavippejä ja monentyylisiä luottokortteja. Toisaalta vanhemmassakin sukupolvessa löytyy tyyppejä, jotka eivät ymmärrä vieläkään euroa. He myös kannattavat luottokortteja- lama-ajan koettelemukset ovat unohtuneet. Katsotaan vain tiliotteelta, että kappasvaan kun on vähän rahaa. Ja ostetaan viidenkymmenen euron t-paita. Jumaleissöni.

Mainoslauseet jyrää "Ota lainaa, maksa myöhemmin takaisin" - "Saat heti lainaa ilman vakuuksia" Tilataan netistä pitkällä maksuajalla tuotteita, erikoisliikkeissä tuputetaan omaa luottokorttia, osta nyt maksa myöhemmin.

Nuori Simo Suurkuluttaja ottaa lainaa, heittää tekstarin palveluun ja hupsheijaa, tilillä on taas kivasti kulutettavaa.

Kunnes tulee maksun aika.

No, kaikkihan tietää kuinka tässä käy. Simo Suurkuluttaja on niin suurissa vaikeuksissa, että tulee äitiä ikävä. Mitä sitten. Mamma kommar. Pelastetaan tuo surullinen ja katuva lapsi pulasta.

Parhaimmillaan tämä jatkuu vuosia. Vuodesta toiseen pappa betalar, kun taaskin on meidän pikkupoika vaikeuksissa. On ostanut liikaa makaronia. Huomasi, että sähkölasku yhtäkkiä veikin enemmän sieltä tililtä rahaa, ja on jo kaveriltakin lainannut bensaan vähän. Puhelinliittymä jo suljettiin, kun ei ollut tilillä automaattisen perinnän aikana fyffendaalia tarpeeksi. Tai oikeestaan tämä tapahtui kolmen kuukauden aikana. Anna äiskä vähän rahaa, kun mun pitäisi sitä ja tätä. Velkakierre on loputon. Maksaa velalla velkaa.

Pankit menevät yhä enemmään siihen suuntaan, että käteistä kulkisi mahdollisimman vähän. Ystävälliset pankkivirkailijat ovat kaupanneet minulle jo vuosia kaikemaailman visaelektrooniajakultapossuluottoa. Milloin minun on pakko? Jossain pankeissa on jo alkanut uudistus, pankkiautomaattikortit ovat poistuneet. Pakotetaan ottamaan se siru, tai mikä lie jäljitinpaikannin. Asettakaa perkele minuunkin jo joku saatanan viivakoodi ja seuratkaa mitä puuhailen.

Mutta näin, mulla ei ole muovirahaa. Mulla on kiliseviä kolikoita, ruttusia sattaasiia, (paitsi euroaikana nää on 20eurooosiia). Ja pärjään. Ennakoin tulevat ostot. Jos raha loppuu kesken, sitten se loppuu. Pitää käydä nostamassa lisää käteistä tai jättää joku ostos ostamatta. Näin se vain menee.